Tang Lang Men on perinteinen kiinalainen kamppailulaji. Laji sisältää lyönti- ja potkutekniikoita, pystypainia, etäisyyden hallintaa ja erilaisia voimistelu- ja voimantuottoharjoitteita. Liikesarjaharjoittelu, välineharjoittelu ja sparraaminen ovat keskeisessä osassa lajin harjoittelua.
Tarkempia paikkakuntakohtaisia tietoja löydät sivuston Helsinki– ja Tampere-välilehdiltä. Lisää tietoa Suomen Tang Lang Men -liiton tapahtumista ja toiminnasta löydät Facebook-sivuiltamme.
Mitä Tang Lang Men on?
Suomen Tang Lang -seuroissa treenataan Qi Xing Tang Langia (seitsemän tahteä ruokoilijasirkka) ja Taiji Meihua Tang Langia (taiji luumunkukka ruokoilijasirkka). Pääpaino harjoittelussa on Qi Xing -tyylin Tang Langissa. Taiji Meihua -tyylin harjoittelu on tällä erää lähinnä pidemmälle ehtineiden treenaajien ohjelmassa.
Tang Lang Quan eli rukoilijasirkkanyrkkeily on perinteinen kiinalainen kamppailulaji. Lajin katsotaan syntyneen Kiinassa Shandongin maakunnassa, noin 400 vuotta sitten. Sen perustajaksi katsotaan 1600-luvulla elänyt munkki Wang Lang, joka tarinan mukaan oli tarkkaillut rukoilijasirkan toimintaa ja luonut tältä pohjalta Tang Lang -tyylin perustan. Laji on siis saanut nimensä rukoilijasirkan käyttäytymisen mukaan, jossa yhdistyvät kamppailullinen aggressiivisuus, peräänantamattomuus ja nopeus. On tärkeää panna merkille, että harjoittelemamme rukoilijasirkka-tyyli ei jäljittele niinkään hyönteisen liikkeitä itsessään vaan pikemminkin sen luonteen piirteitä. Lajin kokonaisuuden kannalta huomattavaa on, että se on kokoelma harjoittelu- ja kamppailukonsepteja monista pohjois-kiinalaisista kamppailutyyleistä. Se ei ole myöskään kehittynyt muista kamppailutyyleistä ja erilaisista itsepuolustuksen konteksteista erillään, vaan lajia on kehitetty jatkuvasti vastaamaan kamppailun sen hetkisiä tarpeita.
Eurooppaan harjoittelemamme Tang Lang -tyylin toi puolalainen Mestari Slawomir Milczarek 90-luvun alussa. Suomeen laji rantautui vuonna 2004, Tapani Myllyn ja Mika Perkiömäen aloitettua harjoittelun Slawomir Milczarekin opissa. Suomessa lajia harjoitellaan nykyisellään Helsingissä ja Tampereella.
Lajia voidaan kutsua perinteiseksi kahdessa suhteessa. Ensinnä, lajia voidaan kutsua perinteiseksi, koska sitä harjoitellaan sen alkuperäisessä kontekstissa itsensä ja muiden puolustamiseen tarkoitettuna kamppailutyylinä. Tällöin ero suhteessa kamppailu-urheiluun tulee esiin esimerkiksi harjoittelun mentaliteetissa, jossa kamppailutilanteita varten ei harjoitella urheilunäkökulmasta, jossa säännöt ovat turvaamassa sekä kamppailijoiden että kamppailutilanteen yhdenvertaiset lähtökohdat. Perinteisen kamppailun lähtökohtana selvitä kamppailutilanteesta keinolla millä hyvänsä. Toisekseen, perinteinen kamppailulajien harjoittelu on pitkä tie, jossa osaaminen luodaan pitkän harjoittelun tuloksena. Lajin peruskurssin tarkoituksena ei ole tarkoitus tarjota harrastajilleen valmiuksia itsensä puolustamiseen välittömästi, vaan harrastajan kamppailullista osaamista lähdetään rakentamaan hitaasti fyysisten valmiuksien ja kehonkäytön periaatteiden muodoissa.
Perinteisyyden suhteen on hyvä ottaa toisaalta huomioon myös se, että perinteisyys ei tarkoita kamppailullisen osaamisen tai harjoitusmuotojen kehityksen pysähtymistä. Vaikka perinteisessä kamppailun harjoittelussa onkin oleellista tehdä lajille tyypillisiä perusharjoituksia, voidaan perinteisen kamppailun ytimen nähdä kuitenkin olevan paremminkin harjoitusmenetelmässä kuin lajin sisältämissä yksittäisissä harjoitteissa, tekniikoissa tai kamppailustrategioissa. Lisäksi, vaikka lajia harjoitellaan ns. katunäkökulmasta ei se tarkoita sitä, että treenitovereita pyritään vahingoittamaan harjoituksissa urheilullisten näkökulmien ulkopuolella. Painotamme toiminnassamme aina terveen järjen käyttöä ja hyvää ja turvallista harjoitteluilmapiiriä. Vastaavasti, vaikka harjoittelumme päämääränä onkin kamppailu ilman suojavarusteita, on monien kamppailun osa-alueiden harjoittelu turvallisempaa ja kehittävämpää suojavarusteiden kanssa. Tästä syystä harjoittelu sisältää paljon harjoitteita, joita tehdään esimerkiksi nyrkkeily- tai mma-hanskojen sekä pistehanskojen tai potkutyynyjen kanssa.
Miten Tang Lang -tyyliä harjoitellaan?
Harjoittelu voidaan jakaa kuuteen osa-alueeseen, jotka koostuvat perusharjoitteista, kestävyysharjoittelusta, pystypainista, välineharjoittelusta, liikesarjaharjoittelusta ja sparraamisesta. Huomattavaa on, että tässä kuvattu harjoittelun sisältö on yksinkertaistettu läpileikkaus harjoittelusta, jonka avulla uuden harrastajan tai lajista kiinnostuneen on helpompi muodostaa käsitys sen yleisestä sisällöstä. Käytännön tasolla, erityisesti perusharjoitteiden ulkopuolella, ovat harjoittelun osa-alueet usein keskenään limittäisiä.
Perusharjoitteet
Perusharjoitteet voidaan jakaa viiteen ryhmään, joilla kaikilla on keskeinen merkitys Tang Lang -tyylin perusteiden omaksumisessa. Keskeisimmät perusharjoitteista ovat Jiben Gong (perusliikkeet) ja Zhanzhuang (seisontaharjoitus), ja ne toistetaan lähes poikkeuksetta kaikissa harjoituksissa. Jiben Gong -harjoitusten tarkoitus on toimia toisaalta dynaamisena venyttelynä ja lämmittelynä ja toisaalta lajityypillisten perusliikkeiden harjoituksena. Perusharjoitteet tehdään tyypillisesti joka harjoituksissa lämmittelyn jälkeen, toistamalla kutakin perusliikettä liikkumalla treenipaikkaa päästä päähän.
Zhangzhuang puolestaan on staattisempi harjoitus, jonka tarkoitus on harjoittaa harrastajan jalkavoimia ja liikkuvuutta perusasentojen muodossa. Harjoitusta kutsutaan seisontaharjoitukseksi, koska siinä nimensä mukaisesti seistään määrätyissä perusasennoissa mahdollisimman voimakkaasti tietty aika. Zhangzhuan tehdään tyypillisesti lämmittelyiden ja Jiben Gongien jälkeen liikesarjan muodossa. Liikesarja sisältää 32 asentoa ja niihin kuuluvaa käsitekniikkaa, joissa on tarkoitus seistä lyhyen aikaa voimakkaasti jalkoja jännittäen ja matalassa asennossa.
Kolmas perusharjoitteiden ryhmä sisältää staattisia Shen Fa eli kehonkäyttöharjoituksia. Harjoitusten tarkoituksena on opettaa harrastajalle lajityypillistä voiman tuottoa yksinkertaisten parin kanssa tehtävien harjoitteiden muodossa. Harjoitteita tehtäessä harjoitellaan sekä oikeanlaista tekniikkaa voiman tuotossa ja toisaalta myös voimantuottoa itsessään. Kehonkäyttöharjoitusten merkitys korostuu erityisesti harrastamisen alkuvaiheessa, koska ne ohjaavat harrastajan tuottamaan voimaa vaivattomasti ja oikeilla tavoilla.
Neljäs perusharjoitteiden ryhmä sisältää dynaamisia Lian Huan Wu Zhang eli etäisyys- ja kombinaatioharjoituksia. Pareittain tehtävien harjoitusten tarkoituksen on opettaa harrastajalle liikkumisen ja hyökkäämisen/puolustamisen yhdistämistä. Harjoitteet yhdistävät aluksi perusaskeleisiin liitettyjä peruslyöntikombinaatioita, ja myöhemmin vapaata liikkumista hyökkäämistä/puolustautumista.
Bu Fa- eli liikkumisharjoituksilla on keskeinen osa Tang Lang -tyylin harjoittelua. Harjoittelun alkuvaiheessa liikkumista harjoitellaan, sekä parin kanssa että ilman, erilaisten yksinkertaisten askelharjoitteiden avulla. Aktiivinen liikkuminen ja etäisyydenhallinta ovat kuitenkin siinä määrin oleellinen osa lajin kamppailullisia lähtökohtia, että ne ovat mukana tavalla tai toisella lähes kaikessa harjoittelussa peruskurssivaiheen jälkeen.
Kestävyysharjoittelu
Pai Da Gong eli kestävyysharjoittelun tarkoituksena on totuttaa harrastaja asteittaisesti kamppailuharjoittelemisessa vaadittuun kovaan fyysiseen kontaktiin. Kestävyysharjoittelu toteutetaan tyypillisesti tekemällä kevyellä intensiteetillä useita toistoja, joko iskujen, potkujen tai erilaisten taklausten muodossa pareittain. Tang Lang -tyylille keskeisin kestävyysharjoittelun metodi on Ba Kao (kahdeksan nojausta) -harjoitus, jossa nimensä mukaisesti on kahdeksan eri kehon osia harjoittavaa pareittain tehtävää harjoitusta. Kestävyysharjoittelua tehdään lajissamme myös soijapavuilla täytetyn raskaan nyrkkeilysäkin kanssa. Tässä kestävyysharjoittelun menetelmässä korostuu käsien totuttaminen kontaktin ottamiseen ja toisaalta kontrolloidun voimankäytön opettelu iskuja tehtäessä. Kestävyysharjoittelua aletaan tehdä asteittaisesti heti peruskurssikauden jälkeen.
Pystypaini
Shuai Fa- eli pystypainiharjoittelun tarkoituksena on opettaa harrastajalle erilaisia pyyhkäisyjä, maahanvientejä ja heittoja. Tang Lang -tyylin pystypainimenetelmä on osa kiinalaisen painin eli Shuai Jiao -lajin painimenetelmää. Pystypainiharjoittelu on osa tyylimme kamppailutekniikkavalikoimaa, lyönti- ja potkutekniikoiden lisäksi. Se mainitaan osana tätä lajikuvausta, koska siihen sisältyy joitakin tekijöitä, jotka ovat keskeisiä lajin kamppailullisten lähtökohtien kannalta. Tang Lang Menin sisältämässä painiharjoittelussa pyritään suorittamaan heitot mahdollisimman nopeasti, ilman pitkittynyttä painia ja toisekseen niin, että kamppailija pysyy itse pystyssä kohteen päätyessä maahan.
Syy molempiin pystypainin tavoitteisiin on Tang Lang -tyylin käyttökonteksti ns. katukamppailussa. Lajin kamppailuperiaatteiden mukaan pitkittynyt pystypaini tai kamppailu maassa on itsepuolustuksen kannalta vaarallista, koska se se sitoo kamppailijan yhteen vastustajaan, jolloin vaarana on joutua useamman hyökkääjän kohteeksi. Varsinaista maassa tapahtuvaa painia lajissamme ei harjoitella, lukuunottamatta maahanvientejä vastaan puolustautumista.
Välineharjoittelu
Välineharjoittelun tarkoituksen on harjoittaa lyönti- ja potkutekniikoiden tarkkuutta, nopeutta, voimakkuutta ja ajoitusta. Välineharjoitteluun käytetään tyypillisesti pistehanskoja, potkutyynyjä ja vartaloa suojaavaa valmentajanpanssaria. Välineharjoittelua varten ei ole olemassa mitään erityisiä harjoitteita, vaan niiden harjoittelussa käytetään soveltaen lajin tekniikoita niin, että niitä tehdessä voidaan harjoittaa yhtä tai useampia yllä mainittuja ominaisuuksia. Välineharjoittelu aloitetaan peruskurssikauden jälkeen.
Liikesarjaharjoittelu
Tao Lu- eli liikesarjaharjoittelulla on keskeinen osa perinteisten lajien harjoittelemista. Liikesarjaharjoittelun tarkoituksena on opettaa harrastajalleen (harrastajan tasosta riippuen) mm. perusasentoja, perustekniikoita, voimantuottoa, rentoutta ja kamppailutaktiikoita. Liikesarjat voidaan nähdä myös perinteisten lajien kamppailutekniikka- ja taktiikkakokoelmina, jotka sisältävät erilaisia lajin sisältöön liittyviä sisällöllisiä kokonaisuuksia.
Liikesarjoja harjoitellaan Tang Lang -tyylissä sekä yksin että pareittain ja ilman asetta ja aseiden kanssa. Liikesarjaharjoittelu painottuu nykyisellään ilman asetta tehtävien liikesarjojen harjoitteluun, aseharjoittelun tarkoituksen kiinnittyessä pikemminkin erilaisten fyysisten kamppailullisten ominaisuuksien kehittämiseen kuin varsinaiseen aseellisen kamppailun harjoitteluun. Pareittain tehtävillä liikesarjoilla puolestaan kehitetään mm. tekniikoiden ja taktiikoiden ajoitusta.
Harjoittelemamme Qi Xing Tang Lang -tyyli sisältää 14 aseetonta liikesarjaa, 9 aseliikesarjaa ja 3 pareittain tehtävää liikesarjaa. Tyylimme keskeisimmät liikesarjat ovat aseettomat Bai Yuan (Valkoinen Apina) -liikesarjat ja Liu Lu Zhai Yao (Kuusi Keskeistä) -liikesarjat. Jokaisen harrastajan ei kuitenkaan tarvitse, eikä kuulu, oppia jokaista liikesarjaa. Liikesarjoja opetetaan, harrastamisen alussa tyylin perusteisiin tutustuttavien liikesarjojen jälkeen, harrastajan tarpeiden lähtökohdista. Liikesarjaharjoittelun suhteen onkin oleellista tiedostaa, että perinteisen kamppailun harjoittelun tarkoitus ei ole keräillä tietoa liikesarjojen muodoissa vaan oppia niiden sisältämiä kamppailullisia konsepteja. Vastaavasti, pelkästään liikesarjoja harjoittelemalla ei voida oppia kamppailua, vaan ne ovat vain yksi treenimetodi kamppailutaidon harjoittelussa. Liikesarjaharjoittelua aletaan tehdä heti peruskurssilta lähtien.
Sparraaminen
Chuantong Sanda eli (perinteinen) sparraaminen on eräs keskeisimmistä osista Tang Lang -tyylin harjoittelusta. Kaikkea mitä lajissamme harjoitellaan pyritään harjoittelemaan niin, että sitä on mahdollista soveltaa myös käytännössä. Tästä syystä sparraaminen kuuluu harjoittelun kaikkiin vaiheisiin ja useimmiten myös kaikkiin harjoituskertoihin jossakin muodossa. Harjoittelemamme Tang Lang -tyylin yhtenä vahvuutena voidaan pitää sitä, että sillä on monitasoinen, harrastajansa progressiivisesti suurempaan intensiteettiin tutustuttava, Qi Xing Tang Lang -tyylin perinteiden sparraamisjärjestelmä.
Järjestelmä on jaettu kolmeen tasoon, joita ovat Chuji Sanda, Zhongji Sanda ja Gaoji Sanda. Chuji Sandan tarkoitus on tutustuttaa harrastaja sparraamisen kontaktiin ja etäisyyteen; siinä sallittuja ovat matalat potkut, avokämmenlyönnit ja tietyt kaadot. Zhongji Sanda puolestaan esittelee harrastajalle asteittaisesti lyönnit nyrkillä ja kyynerpäällä sekä korkeat potkut ja polvipotkut. Zhongji Sandaa harjoitellaan erilaisilla intensiteeteillä ja erilaisten suojavarusteiden kanssa. Tyypillisesti Zhongji Sanda -sparrausta tehdään joko mma- tai nyrkkeilyhanskoilla; kypärillä tai ilman; kyynerpäitä ja polvia käyttäen tai ilman jne., harrastajan tasosta riippuen. Gaoji Sanda on tarkoitettu vain kaikkein edistyneimmille harrastajille. Sitä tehdään kontrolloidusti ja ilman suojavarustusta ja kaikkia kamppailutekniikoita käyttäen, erilaisilla intensiteeteillä ja erilaisia kamppailun osa-alueita painottaen.
Sparraamista harjoitellaan sekä kamppailun perinteisessä kontekstissa että kamppailun modernissa urheilukontekstissa. Jälkimmäisenä mainittua käytetään ensisijaisesti harjoittelumetodina, esimerkiksi tehtäväsparrin muodossa. Sparraaminen aloitetaan heti peruskurssin alettua niin, että se totuttaa harrastajan turvalliseen kontakti- ja pariharjoitteluun.